Kirjoittanut – HARRI SKAREN //
En ole ollut rahaorientoitunut ihminen. Teininä huoneeni seiniä koristivat vastarinnan ikonit Che Guevara ja Bob Marley. Parikymppisenä tulin uskoon mutta suhteeni rahaan pysyi lähes ennallaan. Raamatusta löysin resuisia profeettoja ja maata kiertävän Jeesuksen. Sanalla sanoen, uskoontultuakin maailmankuvani pysyi melko mustavalkoisena ja kiihkeänä.
Suuryritysten pelit vaikuttivat silmiini epäilyttäviltä, joten ammattiin valmistuttuani ryhdyin keskivertoa pienemmäksi pienyrittäjäksi. Toimin täysipäiväisenä yrittäjänä hyvän tovin, mutta rahaa en onnistunut menestyksekkäästi tahkomaan. Voiton tavoittelu on ollut kenties vaikeaa mielessä piilevien asenteiden tähden, tai ehkä en vain ole arvostanut vaurautta kylliksi tehdäkseni uhrauksia sen takia.
Vaimoni ja minä aloimme odottamaan ensimmäistä lastamme vajaa vuosi sitten. Silloin tapahtui päässäni jonkinlainen naksahdus, ja aloin uudelleen miettimään rahaa ja sitä mitä raamattu siitä sanoo. Koin että tuleva muutos haastoi minua, sillä onhan miehen yksi perustehtävä kuitenkin pitää huolta perheensä elatuksesta. Niinpä avasin raamattuni, aloin lukemaan ja laadin ensimmäisen kunnollisen budjettini Excelissä.
Rahaan liittyy jännitteitä. Se kytkeytyy läheisesti valtaan, ja kumpaakin on haastava käyttää hyvin. Onko siis turvallisempaa vain pysyä erossa molemmista? Voi hyvinkin olla, että köyhä jättää lähtökohtaisesti rikasta pienemmän varjon, mutta köyhäkin voi olla epärehellinen ja itsekäs. Tai kenties hän on vain holtiton ja taitamaton toimissaan ja siksi köyhyys pysyy alati kintereillä.
Raha koettelee meitä, ja suhteemme siihen paljastaa asioita sydämestämme. Jeesus toi Jumalan valtakunnan luoksemme, ja tässä me nyt sitten olemme: sisällä Herran huoneessa ja odotamme isäntämme palaavan kotiin! Miten käytämme meille uskotun ajan ja resurssit, ja ennen kaikkea vastaammeko annettuun tehtävään?
Sanoin aiemmin että raha kytkeytyy läheisesti valtaan. Mitäpä jos Jumalan lapselle nämä molemmat kytkeytyvät lopulta palvelemiseen? Alussa Jumala loi maailman täynnä mahdollisuuksia ja resursseja, ja yhä hän antaa meille kaikenlaista hyvää. Hänen esimerkkinsä mukaan meidänkin tulee oppia sekä antamaan että hallinnoimaan sitä mitä hän on meille uskonut.
Kun löydämme palvelijan asenteen ja muistamme kuka on isäntä talossa, asettuu moni asia kohdalleen. Rahan ei ole pakko olla pelottava mörkö tai kultainen vasikka jonka eteen heittäydymme, vaan se voi olla työkalu jota opettelemme käyttämään vastuullisesti Jumalan valtakunnan, yhteiskunnan ja omien perheittemme rakentamiseksi.
Ja voihan sekin olla ihan okei jos ensi kuun palkasta jää muutama euro säästöön.
ps. Koen iloa siitä että saan olla osa seurakuntaa jonka taloudenhoidon koen olevan vastuullista, läpinäkyvää ja tasapainoista.